Aihearkisto: Ei kategoriaa

Rooma-räppi

 

Rooma- Räppi

1.Nyt on aika heittää peliin räppi, ettei Roomasta jää kokemus käppi
Ei kärsi laulajan uskottavuus, vaan runomitta on uusi tuttavuus.
Rooma ei oo pelkkä futis ja matsi, on aika buukkaa muutaki satsii…
Pantheon, katakombi, Forum ja Vatikaani – sulle se kuuluu ihan koko klaani!

2. Varhain aamuyöllä nokka jo käännä, kohti Oulunsaloo rattii väännä.
Jätä narikkaan turha ennakkoluulo ja avaa mieli, silmät ja kuulo.
Tuu tänne niin skulataan berluscoonii, paavii, tuulaa tai makaroonii.
Koko maa täynnä on kovii jätkii, eikä mitään livertävii hukkapökkii.

Kerto: Oi Rooma Rooma, nyt sun aikas on, ei enää luulla vaan nähdä ja kuulla.
Roomassa kulttuuri on kansan saatavilla, turhaa puhetta on muu,
nyt kaikki Roomaan, Buongiorno, kaikki buongiorno.

3. Sata tyyppii metrossa skulaa, live fiilis ei jätä pulaan,
kannataa tulla äiti sunkin näkeen, mikä se on joka koukuttaa väkee.
Oikeesti siistii, kun pienet sedät huutaa, nostelee käsii ja aukoo suuta,
sankarit uhoo ja autot tuhoo, pauhaa pillit, sen tuntee joka killit.

4. Kirkas taivas, aurinko ja tuoksu, mikä korkee aika sun ottaa juoksu,
fiilis, ruoka ja tää hetki, Roomaan tee syksyn kulttuuriretki.
– pari säettä vapaata rytmiä-

Kerto: Oi Rooma Rooma, nyt sun aikas on, ei enää luulla vaan nähdä ja kuulla.
Roomassa kulttuuri on kansan saatavilla, turhaa puhetta on muu,
nyt kaikki Roomaan, Buongiorno, kaikki buongiorno.

5. Porukka Roomassa pakertaa, kengät rakkoja nakertaa,
opettajat, oppaat, opiskelijat, antiikin historian vaalijat.
Se on myös kulttuurikeidas, kaikki sen tietää, ei tieto oo vieras.
Hiki virtaa, kun raunioilla nousee jalka, sydän verisenä vaatii – Tuula, malta, malta!
Lähtiessä puhuttiin kalliisti noist, ei Roomas oo kiinni lippujen hinnoist,
perhepitsan hinnal Colosseum ja Ostia, ei oo mitään alennusroskia.
Kato ku me haluttas uudestaan kuuleen ja kattoon, ei Rooma oo pelkkää punast mattoo,
ei tarvi osaa, ei tuntee, ei tietää, kunhan vaan uutta haastetta sietää!

Kerto: Oi Rooma Rooma, nyt sun aikas on, ei enää luulla vaan nähdä ja kuulla.
Roomassa kulttuuri on kansan saatavilla, turhaa puhetta on muu,
nyt kaikki Roomaan, Buongiorno, kaikki buongiorno.

Paavo-rappiä mukaillen
Noora

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Ryhmäkuvamme Colosseumin edessä

Kiitos kaikille teille ikimuistoisesta matkasta!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Perjantai

Viides pàivàmme Roomassa alkoi vàsyisesti suklaakroisanteilla ja kivikovalla pullapaskamòssòleivàllà. Onneksi Italiasta làytyy kuitenkin vahvaa kahvia. Suuntasimme heti aamurutiinien jàlkeen katacombien kummittelevaan maailmaan. Maanalaisesta tunneliverkostosta lòytyi yli sadan tuhannen kristityn haudat. Tunneleita on yhteensà noin 14 kilometrià, mutta kiersimme vain murto-osan tàstà mààràstà. Hautojen tutkiskelu sai mahat kurnimaan ja pààtimme suunnata làheiseen ravintolaan lounaalle. Ravintolassa oli hyvin vauhdikas palvelu, ruoka oli pòydàssà ennen kuin oli edes varma mità tilaisi.

Seuraavana oli vuorossa nykytaiteen museo Macro. Suurimman suosion saivat museon vessat, jotka olivat suoraan seuraavalta vuosituhannelta. Myòs ala-aulan sàkkituolit houkuttelivat… Tunnissa ja kahdessakymmessà minuutissa ja seitsemàssà sekunnissa saimme Macrosta kaiken irti. Taiteen tàyteisenà suuntasimme kaikki omille tahoillemme viimeisen illan viettoon Roomassa.

Ciao Bellat

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Torstai

Neljàs pàivà alkaa heràtyskellon ivalliseen ujellukseen. Aamurituaalit viivàstyvàt muutaman torkkuminuutin turvin. Rakot jaloissamme muistuttavat alkaneesta matkastamme. Haparoivin ja varovaisin askelin jokainen vuorollaan hamuaa aamupalalle. Usean tummapaahdon jàlkeen, suklaisen croissantin ja yliladatun leipàviipaleen voimin suuntaamme hotellin aulaan. Tunnelma tiivistyy kerratessamme pàivàn ohjelmaa. Ostia Antica kantautuu kulttuuriholistien valikoituun seuraan. Uutta intoa puhkuen suuntaamme matkamme metrotunneliin. Osalla aamuinen hàtàdeodorantti pettàà pahan kerran. Hikinen vana selàssà kertoo tuskastumisen mààràn. Lopulta metron ovet aukeavat ja mààrànpààmme siintàà jo miltei silmissà. Hetken jonotuksen jàlkeen olemme sisàllà. Vàinò alustaa alueen ja sen historian. Suurta pakokauhua heràtti skorpionien làsnàolo. Yhtàkààn ei kuitenkaan bongattu. Alue oli ikàànsà nàhden erittàin hyvin sàilynyt ja kameroita kohdistettiin suuntaan jos toiseen. Erityisen tarkan silmàn omaava Toni sai ainutlaatuista kuvamateriaalia. Alue toimi aikanaan puolustustukikohtana merirosvoja ja muita vihulaisia vastaan. Lupsakkuudellaan hellyyttà heràttivàt alueella vaeltaneet karvaturrit (tàllà emme kuitenkaan viittaa italianoihin). Vastapainona toimi goandan gorgonzollalis lihansyòjàòtòkkàparvet. Pohkeet eivàt ole entisensà. Koulupàivàmme loppui klo 14. Keskuudessamme tunnelma oli kuin nuorella italialaissyntyisellà ratsulla kesàlaitumella laatukauran ja heinàn keskellà. Tàmà tiesi shoppailua, ròllòttàmistà ynnà muuta. Kukin tavallaan suuntasi seikkailunsa Rooman lempeààn syleilyyn.

Osa seurueestamme sai vip-kohtelua erààssà làheisessà ravitsemusliikkeessà. Kellon iskiessà yhtàtoista luppasi jo silmàmme ja hotellin sànkyjen optimaalinen jousitus tarjosi pehmeàn kohtaamispaikan unimatin jokailtaiselle visiitille.

Rakkaudella plokistit Jeve ja Korhoset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Paiva toisessa valtiossa

Kolmas paivamme alkoi kavelylla metroasemalle. Jalkamme eivat olleet toipuneet viela kokonaan eilispaivan supertourista, joten alkoi sarkemaan jo ensi metreilla. Asemalle paastyamme menimme ostamaan metroliput, jotka myohemmin osoittautuvat vaariksi. Metroasema oli kuuma, tunkkainen ja ahdas. Ryhmaa oli hankala pitaa koossa ja Noora seka Wilma ajautuivatkin aikaisempaan metroon. Saatuamme nama eksyneet lampaat kiinni, jatkoimme matkaa Pietarin kirkkoon vain kuulemaan, etta se aukeaa vasta puoli yksi.

Lannistumattomina jatkoimme matkaa Vatikaanin museoon,  jonne odotimme olevan pitkat jonot, mutta yllatykseksemme paasimme suoraan sisaan. Museo oli iso ja taynna kiinnostavaa historiaa. Museon sisapiha oli yksinkertaisen kaunis ja kuvauksellinen. Vierailijat oleskelivat aukiolla nauttien hyvasta ilmasta. Harmiksemme Sikstuksen kappelia eivat nahneet muut kuin opettajat ja muutamat oppilaat. Museosta poistumisen jalkeen vasymys ja nalka kasvoivat ja piina pitkitti Rotundojen rotundat.

Myohastelijoiden saavuttua lahdimme ruokapaikkaan, joka loytyikin viereisesta korttelista. Ruoka oli hyvaa ja edullista, mutta vessat sitakin kauheampia. Ruokailun jalkeen vuorossa oli Pietarin kirkko, jota odotimme innolla. Kirkkoaukiolla kuuntelimme muiden matkalaisten esitelmia paahtavan auringon alla. Paatimme olla menematta sisalle kirkkoon yhdessa, koska jonot olivat kasittomattoman pitkat. Paivaohjelma loppui tahan ja suurin osa seurueesta lahti shoppailemaan.

Itse lahdimme suunnistamaan kohti Via del Corsoa, shoppailukatua. Jalkojen vasymyksesta huolimatta jaksoimme shopata useita tunteja. Shoppailun jalkeen otimme taksin poikien suosittelemana hotelille, joka oli tosin virhe, silla istuimme tunnin taksissa samalla ruuhkaisella kadulla seka maksoimme tuplahinnan. Ruuhkan syyksi osoittautui mielenosoituksen turvatoimet. Kaiken kaikkiaan paiva oli onnitunut ja odotamme mielenkiinnolla huomista paivaa.

Terkuin: Jenni & Vakkurit

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Rotundan alla Roomassa

Aamun viimehetken herätyksen jälkeistä olotilaa voidaan kuvata sanalla vetämätön: väsytys, harmitus ja kiire painavat tervassa tarpovaa opiskelijaa. Keskeneräiseksi jääneen aamiaisen ja suihkuttomuuden jälkeen liityimme joukkoon tummaan. Joukon oppaana hääri Laanilan lukion legenda, nykyään Italian kansalaisuuden omaava ex-opettajamme, rakastettu ja rakastettava, hurmaava ja energisen tarmokas, myöskin tehokkaan askelrytmin omaava Tuula Lausmaa-Samuell.

Tepastelimme Tuulan takana kohti ensimmäistä targettia, Basilica di san Giovanni in Lateranoa. Jennin ja Vakkureiden ehkä hieman lyhyeksi jääneen ja ”wikipediapainotteisen” esitelmän jälkeen kävimme katsomassa miltä kirkossa näytti. Ja olihan se päräyttävä. Seuraavaksi suuntasimme kothi legendaarista ja massiivisen kuuluisaa, Rooman omaa poikaa, Colosseumia. Kyseenalaisen pitkän haahuilun päätteeksi Colosseumin ulkopuolella  onnistuimme lopulta hivuttamaan itsemme ohi ainakin kolmen tunnin jonojen. Näyttäessämme pitkää nenää jonossa odottaville, olimme sisällä tällä historiallisella tuskan ja huvin näyttämöllä. Tällä areenalla muunmuassa gladiaattorit ja viidakon kuningaseläimet ottivat mittaa toisistaan keisarin ja hurmioituneen monikymmentuhatpäisen yleisön edessä. Katselimme ja kuvittelimme näiden elämästään taistelleiden paljaspyllyisten sankareiden urotekoja ja kohtaloa näinä Rooman loiston aikoina. Jonnan ja Even suoraan opaskirjasta kerrottu lyhykäinen raapaisu Colosseumista ei vastannut sisällä nähtyä, elämää mullistavaa koko ruumiin ja sielun vallannutta kokemusta.

Tässä välissä siirryimme atrialle paikalliseen italialaiseen ravintolaan (tosin opettajat siirtyivät jostain vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä toiseen ravintolaan?). Kohteesta 2/8 check ja kello näytti 15:00. Matka jatkui pörräilemällä Forum Romanumin läpi. Valitettavasti toverimme Antti bustattiin neitsytkorokkeella seisoessaan, ehkä Antti ei mennytkään neitsyestä? (whaaat?). Piaza Venezialle jatkui joukkomme via Dolorosa. Auringon paahtaessa ja virallisen kouluaikamme päättyessä jatkoimme lannistumatta, pää pystyssä ja selkä suorana kohti seuraavaa kohdetta, Michelangelon suunnittelemaa aukiota, plazaa, jolla kieltämättä oli kokoa ja näköä! ”Isänmaan alttarin” ja juutalaisghettojen ja ties minkä läpi lompsien, pelastimme Väinön päivän saapumalla Brunon patsaalle (emme tarkoita Sascha Baron Cohenin elokuvahahmoa vaan keskiaikaista aikaansa edellä olevaa edistyksellistä luonnontieteilijää marttyyri Brunoa).

Olemme lähes kaksi tuntia yliajalla kouluajasta sähisseet eteenpäin, mutta se ei joukkoa päättäväistä lannistanut, koska edessä siintää päivän kohokohta. Tonin ja Juuson hallitsema Pantheon. Saapuessamme tämän jumalaisen ”enkeleiden rakentaman” majesteettisen temppelin eteen, polvistuimme kaikki syvään arvostukseen uppoutuneena tätä jumalaista kaikkien rotundojen äitiä kohtaan. Siirryimme sisään. Tunsimme jo jotain maallista suurempaa astuessamme kohti tätä rotundojen hedelmällistä kohtua. Vähintään 10 minuuttia kestäneiden aplodejen saattelemana oli päivän kohokohdan aika: Juuson ja Tonin mestarillinen kaikenkattava tarkka ja tiukka analyysi, joka kattoi asiat marmorikivistä, pylväiden kautta rotundojen rotundaan. Kaikkien päivän aikana nähtyjen koko-, puoli- ja kolmasosarotundojen jälkeen pääsimme kokemaan valaistuksen tämän kaikkien rotundojen isän silmän alla.

Päivä oli antoisa ja lupaa loistokkaita päiviä tulevia reissupekoille. Tästä ilta jatkuu!

ps: Rotundan merkitys: Rotunda on rakennustaiteessa käytetty pyöreä, kupolilla varustettu rakennustyyppi, yleensä kirkko tai joissakin tapauksissa yksityispalatsin eteishalli tai museon tai kirjaston lukusali (British Museum). Esikuvana toimii Roomassa sijaitseva antiikkinen temppeli, myöhemmin kirkoksi muunnettu Pantheon.

Terveisin: Toni, Iiro ja Juuso ❤

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Rakkoja rakkaudesta Roomaan…

Herasimme ankean sateiseen aamuyòhòn Oulussa klo 03:00. Nukkumissaldoksi kertyi keskimààrin kolme tuntia, joten sen voi huomata seuraavassa teksissà. Lentokentillà asiat sujuivat làhes ongelmitta, tosin Riikassa wc-kulttuuri sekà eri valuutta yllàttivàt. Monen tunnin matkustuksen jàlkeen Roomassa meità odotti aurinkoinen ja làmmin sàà.

Etappi alkoi bussin metsàstyksellà kielimuurin saattelemana. Nooralle tuli puhelimeen viesti, jossa kehotettiin etsimààn bussia, joka on ”wait color”. Onko muun vàrisià busseja…? Tuhansien muiden valkoisten bussien joukosta kuitenkin lòysimme sen oikean, sillà etuikkunassa komeili isoilla kirjaimilla ”TALA”. Hotellilla meità onneksi odotti aurinkoinen vastaanotto (ei tod). Oppilaille tuli yllàtysmaksu jonkun vielàkin tuntemattoman syyn takia. Opettajat eivàt arvovaltansa vuoksi tàtà maksua joutuneet suorittamaan.

YPA:n (yleinen paikalleen asettuminen) jàlkeen siirryimme hilpein mielin vastapàiseen ennaltavarattuun ravintolaan, joka sijaitsi noin kolmen kilometrin pààssà hotellilta. Kenties Italiassa on kàytòssà eri mittayksikòt? Ravintolan tyòntekijòissà heràtti suurta hàmmennystà kahden opiskelijan kasvisruokavalio. Asiaa spekuloitiin kauan, mutta lopulta kasvisruokailijat saivat kasan làmpimià kasviksia eteensà. Palvelu oli erittàin tehokasta – useimmat ruokailijoista eivàt ehtineet syòdà annoksiaan edes loppuun, kun lautaset jo kiitivàt kohti tiskiallasta.

Syvàn vaikutuksen koko opintoryhmààn teki Pyhàn Marian kirkko, joka oli henkeàsalpaavan upea 400-luvun mosaiikkeineen ja antiikin joonialaisine pylvàineen. Noora syvensi tietojamme katolilaisuudesta ja itse kirkkorakennuksesta. Vierailun aikana oli kàynnissà jumalanpalvelus ja kirkko kaikui kauniista sanoista. Ainoa kòmmàhdys kirkkovierailussa oli joidenkin tyttòjen epàsààdyllinen pukeutuminen (polvet nàkyivàt), mutta asia korjattiin erittàin peittàvillà làpinàkyvillà harsoilla.

Illalla omalla ajallamme me opiskelijat keràsimme vielà jalkamme tàyteen rakkuloita, joilla varmistamme seuraavan pàivàn kàvelymaratonin mukavuuden kera TLS ( Tuula Lausmaa-Samuel). Nyt vuoraamme jalkamme rakkolaastareilla ja nyt siirrymme univiidakkoon. Enàà on jàljellà siis kaksi sanaa: Hyvàà yòtà!

Terveisin Reeta, Elisa ja Miia

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa