Rakkoja rakkaudesta Roomaan…

Herasimme ankean sateiseen aamuyòhòn Oulussa klo 03:00. Nukkumissaldoksi kertyi keskimààrin kolme tuntia, joten sen voi huomata seuraavassa teksissà. Lentokentillà asiat sujuivat làhes ongelmitta, tosin Riikassa wc-kulttuuri sekà eri valuutta yllàttivàt. Monen tunnin matkustuksen jàlkeen Roomassa meità odotti aurinkoinen ja làmmin sàà.

Etappi alkoi bussin metsàstyksellà kielimuurin saattelemana. Nooralle tuli puhelimeen viesti, jossa kehotettiin etsimààn bussia, joka on ”wait color”. Onko muun vàrisià busseja…? Tuhansien muiden valkoisten bussien joukosta kuitenkin lòysimme sen oikean, sillà etuikkunassa komeili isoilla kirjaimilla ”TALA”. Hotellilla meità onneksi odotti aurinkoinen vastaanotto (ei tod). Oppilaille tuli yllàtysmaksu jonkun vielàkin tuntemattoman syyn takia. Opettajat eivàt arvovaltansa vuoksi tàtà maksua joutuneet suorittamaan.

YPA:n (yleinen paikalleen asettuminen) jàlkeen siirryimme hilpein mielin vastapàiseen ennaltavarattuun ravintolaan, joka sijaitsi noin kolmen kilometrin pààssà hotellilta. Kenties Italiassa on kàytòssà eri mittayksikòt? Ravintolan tyòntekijòissà heràtti suurta hàmmennystà kahden opiskelijan kasvisruokavalio. Asiaa spekuloitiin kauan, mutta lopulta kasvisruokailijat saivat kasan làmpimià kasviksia eteensà. Palvelu oli erittàin tehokasta – useimmat ruokailijoista eivàt ehtineet syòdà annoksiaan edes loppuun, kun lautaset jo kiitivàt kohti tiskiallasta.

Syvàn vaikutuksen koko opintoryhmààn teki Pyhàn Marian kirkko, joka oli henkeàsalpaavan upea 400-luvun mosaiikkeineen ja antiikin joonialaisine pylvàineen. Noora syvensi tietojamme katolilaisuudesta ja itse kirkkorakennuksesta. Vierailun aikana oli kàynnissà jumalanpalvelus ja kirkko kaikui kauniista sanoista. Ainoa kòmmàhdys kirkkovierailussa oli joidenkin tyttòjen epàsààdyllinen pukeutuminen (polvet nàkyivàt), mutta asia korjattiin erittàin peittàvillà làpinàkyvillà harsoilla.

Illalla omalla ajallamme me opiskelijat keràsimme vielà jalkamme tàyteen rakkuloita, joilla varmistamme seuraavan pàivàn kàvelymaratonin mukavuuden kera TLS ( Tuula Lausmaa-Samuel). Nyt vuoraamme jalkamme rakkolaastareilla ja nyt siirrymme univiidakkoon. Enàà on jàljellà siis kaksi sanaa: Hyvàà yòtà!

Terveisin Reeta, Elisa ja Miia

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s